Huippu-uratarinat

Minna Väisänen
HR-asiantuntija

Tiedostamatta kohti haaveammattia

—En tiedä, onko kenenkään haaveammatti lapsena tulla HR-asiantuntijaksi – ei ainakaan minulla ollut, naurahtaa Itä-Suomen yliopiston HR-asiantuntija Minna Väisänen. Sellainen minusta kuitenkin tuli, enkä voisi kuvitella itselleni sopivampaa ja parempaa työtehtävää sekä työyhteisöä kuin mitä minulla tällä hetkellä on, hän jatkaa.

Väisäsen tie yliopistolle kulki tietojenkäsittelytieteen opintojen työharjoittelun myötä silloiseen Kuopion yliopiston ATK-keskukseen vuonna 2004. Ura yliopistolla ei kuitenkaan loppunut tähän, vaan harjoittelun päätyttyä häntä pyydettiin mukaan laatukäsikirjan viimeistelyyn HR-osastolle, jonka jälkeen työt jatkuivat projektista toiseen.  Projektien myötä ammattitaito kasvoi ja tietämys laajeni. Toistaiseksi voimassa oleva työsuhde solmittiin vuonna 2010 siinä yhteydessä, kun Kuopion yliopisto ja Joensuun yliopisto yhdistyivät Itä-Suomen yliopistoksi.

—Muistan miettineeni HR-osastolle mennessäni, että miten tietojenkäsittelytieteen tutkinto ja HR-tehtävät sopivat yhteen.  Huomasin kuitenkin nopeasti, että tietojenkäsittely- ja järjestelmäosaamisesta on todella paljon hyötyä myös HR-puolella.  Olen lisäksi luontaisesti innokas tarttumaan haasteisiin, joissa tarvitaan ongelmanratkaisukykyä. En vajoa haasteen alle vaan alan heti selvittää miten asia voitaisiin ratkaista. Tutkijakin voisin ehkä olla, mutta minulle sopii paremmin työskentely tiiviissä ja tutussa työyhteisössä, jossa voi inspiroitua muiden osaamisesta ja ammattitaidosta.

Nykyisin Väisäsen työnkuvaan HR-asiantuntijana kuuluu yliopistojen palkkausjärjestelmään liittyvä valmistelu ja neuvonta, HR-raportointiin liittyvä koordinointi ja kehittäminen, henkilöstöpalveluiden projektihallinnan tehtäviä sekä yliopiston HR-järjestelmän (Mepco) pääkäyttäjän tehtäviä.

Rohkea HR-asiantuntija, joka tarttuu vaativaankin kehittämisprojektiin

Väisänen on vastikään saanut vastuulleen ison kehittämisprojektin ja toimii UEF onboarding-prosessin projektipäällikkönä. Kehittämisprojektissa on olennaista, että henkilökunta saadaan sitoutettua ja innostettua uuteen toimintamalliin.

—Vaikka minulla ei varsinaista esihenkilöroolia olekaan, haluan kohdata ihmiset empaattisesti ja otan työssäni vastaan myös rakentavat ja kriittiset palautteet. Mielestäni on tärkeää, että ihmiset kokevat tulevansa kuulluksi. Kun muutoksia tehdään, viestinnällä on iso merkitys. Yli 3000 ihmisen organisaatiossa eri rooleissa ja eri taustoista tulevilla ihmisillä on työn ja organisaation suhteen erilaisia tarpeita, toiveita ja tottumuksia. Minun ja meidän tehtävämme on löytää muutoksesta ne asiat, jotka ovat näille ihmisille merkityksellisiä ja hyödyllisiä ja saada heidät innostumaan tätä kautta. Kun itse on positiivinen ja innostunut sekä uskoo omaan työhönsä, myönteistä suhtautumista on helpompi tartuttaa myös muihin.

Automaation kehittyminen pitää yliopiston ajan tasalla

Itä-Suomen yliopistossa on viime vuosina panostettu paljon automaatiokehitykseen yhdessä Certian kanssa. Väisänen on ollut mukana työryhmissä, joissa on tehty sitkeää kehitystyötä sujuvampien ja arkea helpottavien ratkaisujen löytämiseksi.

—Yhteistyömme Certian kanssa on ollut todella sujuvaa ja mukavaa. On hienoa, että kehittämiseen suhtaudutaan pitkäjänteisesti ja että mukana kehitystyössä on rautaisia ammattilaisia, joilta saa aina apua.

Oman uransa ja jatkon suhteen Väisänen toivoo tulevaisuudeltaan uusia kehittämisprojekteja sekä mielenkiintoisia ja haastavia tehtäviä.

—Viihdyn yliopistossa erittäin hyvin. Meillä on mahtavat työntekijäedut: joustavat työajat, työsuhdepyörät, kattava työterveyshuolto, liikuntapalveluita vaikka kuinka paljon ja pitkät lomat. Kun tähän lisää vielä maittavat ruoat kampuksella ja huiput työkaverit, mitä muutakaan tässä enää voisi toivoa. Joka päivä on kiva tulla töihin.